Vaalirahalaki - luottamuksen harhakuva

Vuonna 2008 alkaneella vaalirahakohulla oli monia dramaattisia seurauksia. Poliittisen järjestelmän uskottavuus horjui, kansanedustajat menettivät luottamuspaikkojaan ja keskusta koki musertavan vaalitappion, josta puolue nousi vasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Kohu aiheutti muutoksia vaalirahalakiin, jossa kohun mahdollistaneita porsaanreikiä pyrittiin tilkitsemään. Luet tiettävästi ensimmäistä vaalirahalaista tehtyä lainopillista tutkimusta, jonka tehtävänä on arvioida Suomen vaalirahalain (279/2009) toimivuutta ja kuinka sitä voitaisiin kehittää. Kotimaisen vaalirahatutkimuksen vähäisyyden vuoksi lähden liikkeelle hahmottelemalla vaalirahasääntelyn vaikutuksia kansainvälisissä tutkimuksissa. Haen esimerkkejä Yhdysvalloista ja Euroopasta, ja hahmotan hyvän vaalirahasääntelyn teoreettisia tunnuspiirteitä. Seuraavaksi tarkastelen kotimaista vaalirahalakia näiden tunnuspiirteiden valossa. Lopuksi pohdin, kuinka vaalirahasääntelyä voidaan kehittää. Tutkimuksesta käy ilmi, että vaalirahalaissa on edelleen ongelmakohtia, joita laiminlyömällä uusi vaalirahakohu on vain ajan kysymys. Vaalirahailmoitusten valvonnassa arvioidaan lähtökohtaisesti ilmoitusten uskottavuutta, ei oikeellisuutta. Lisäksi lainsäädäntö mahdollistaa edelleen yritysrahoituksen piilottamisen. Ongelmallista on myös, ettei vaalirahalakia ole valjastettu demokratian edistämisen keinoksi. Tutkimuksen perusteella vuoden 2009 vaalirahauudistus jäi puolitiehen

Terrain synthesis using noise

Noise functions are versatile base functions used in many procedural generation methods. They can produce natural-like patterns usable in procedural textures, models and animations. They have been extensively adapted in procedural terrain implementations in games and other applications. Noise-based procedural terrains offer many advantages over static terrain models but designing such terrains is largely unintuitive by nature. Whereas traditional terrain models can be designed, e.g., in spatial editors, procedural terrains are implemented in algorithms. The purpose of this thesis is firstly to evaluate noise functions in the context of procedural terrain generation and especially example based procedural terrain synthesis. Secondly, a novel example based procedural terrain synthesis method is presented. A prototype application implementing the method was also constructed and evaluated. The prototype is a practical solution for example based procedural terrain design, aiming to bridge the gap between intuitive virtual terrain design and the advantages of procedural terrain functions

Terrain synthesis using noise

Noise functions are versatile base functions used in many procedural generation methods. They can produce natural-like patterns usable in procedural textures, models and animations. They have been extensively adapted in procedural terrain implementations in games and other applications. Noise-based procedural terrains offer many advantages over static terrain models but designing such terrains is largely unintuitive by nature. Whereas traditional terrain models can be designed, e.g., in spatial editors, procedural terrains are implemented in algorithms. The purpose of this thesis is firstly to evaluate noise functions in the context of procedural terrain generation and especially example based procedural terrain synthesis. Secondly, a novel example based procedural terrain synthesis method is presented. A prototype application implementing the method was also constructed and evaluated. The prototype is a practical solution for example based procedural terrain design, aiming to bridge the gap between intuitive virtual terrain design and the advantages of procedural terrain functions

Vaalirahalaki - luottamuksen harhakuva

Vuonna 2008 alkaneella vaalirahakohulla oli monia dramaattisia seurauksia. Poliittisen järjestelmän uskottavuus horjui, kansanedustajat menettivät luottamuspaikkojaan ja keskusta koki musertavan vaalitappion, josta puolue nousi vasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Kohu aiheutti muutoksia vaalirahalakiin, jossa kohun mahdollistaneita porsaanreikiä pyrittiin tilkitsemään. Luet tiettävästi ensimmäistä vaalirahalaista tehtyä lainopillista tutkimusta, jonka tehtävänä on arvioida Suomen vaalirahalain (279/2009) toimivuutta ja kuinka sitä voitaisiin kehittää. Kotimaisen vaalirahatutkimuksen vähäisyyden vuoksi lähden liikkeelle hahmottelemalla vaalirahasääntelyn vaikutuksia kansainvälisissä tutkimuksissa. Haen esimerkkejä Yhdysvalloista ja Euroopasta, ja hahmotan hyvän vaalirahasääntelyn teoreettisia tunnuspiirteitä. Seuraavaksi tarkastelen kotimaista vaalirahalakia näiden tunnuspiirteiden valossa. Lopuksi pohdin, kuinka vaalirahasääntelyä voidaan kehittää. Tutkimuksesta käy ilmi, että vaalirahalaissa on edelleen ongelmakohtia, joita laiminlyömällä uusi vaalirahakohu on vain ajan kysymys. Vaalirahailmoitusten valvonnassa arvioidaan lähtökohtaisesti ilmoitusten uskottavuutta, ei oikeellisuutta. Lisäksi lainsäädäntö mahdollistaa edelleen yritysrahoituksen piilottamisen. Ongelmallista on myös, ettei vaalirahalakia ole valjastettu demokratian edistämisen keinoksi. Tutkimuksen perusteella vuoden 2009 vaalirahauudistus jäi puolitiehen